Lausunto Kansallisesta sisäilma ja terveys -ohjelmasta

27.9.2018

Kannanotot ja lausunnot

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma käynnistyy loppuvuodesta 2018. Suomen Vanhempainliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ovat kommentoineet ohjelman valmistelua sen eri vaiheissa. Olemme korostaneet lasten oikeutta terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön sekä lapsivaikutusten arviointia esimerkiksi julkisten tilojen rakentamisen laadussa ja sisäilmasta oireilevien opetusjärjestelyissä. Lisäksi olemme tuoneet esille avoimen tiedottamisen merkitystä, kun rakennuksissa ilmenee epäilyksiä sisäilmaongelmista. Kuulemme perheiden arkikokemuksia toiminnassamme ja olemme tuoneet niitä esille ohjelman valmistelussa. Koemme kuitenkin, että ohjelman valmistelussa ei ole täysin otettu huomioon järjestöjen kannanottoja laajasta kuulemisesta huolimatta. Mielestämme ohjelman suurimmat puutteet liittyvät epäpuhtaasta sisäilmasta sairastumisen hyväksymiseen, sairastumisen ja oireilun torjuntaan, hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen, sosiaali- ja vakuutusturvan parantamiseen sekä erityisesti lapsen näkökulman esille tuomiseen.

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on tarpeellinen yritys koota yhteen rakennusten ongelmatilanteita, ihmisten hoitoa ja tukea, koulutusta sekä tiedolla vaikuttamista. Ohjelmassa ollaan tekemisissä erittäin vaativan ja laaja-alaisen kokonaisuuden kanssa. Kuten ohjelmaluonnoksen sivulla 26 todetaan, sisäympäristöön liittyvien ongelmien hallinnassa on suuria kehittämistarpeita. Koska kehittämistarpeet ovat suuria eikä niitä voi ratkaista hetkessä, tilanne on todella haastava. Siksi toimijoiden osaamista on vahvistettava.

Suomen Vanhempainliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto tuovat jatkossakin Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman toteuttamisessa esille lapsivaikutusten arvioinnin, lasten ja vanhempien kuulemisen ja avoimen tiedottamisen näkökulmaa. Mielestämme lasten näkökulma ei tule ohjelmassa riittävällä tavalla esille. Heillä kuitenkin on mm. Lapsen oikeuksien sopimuksen sekä perusopetuslain ja toisen asteen koulutusta koskevan lainsäädännön perusteella oikeus terveelliseen ja turvalliseen kouluympäristöön sekä oppimiseen. Nämä oikeudet vaarantuvat, kun lapsi oireilee ja sairastaa rakennuksessa, jossa perusopetusta toteutetaan. Huolemme kohdistuu myös varhaiskasvatusikäisten lasten sisäilmaoireiluun, jota on erityisen vaikea tunnistaa, mutta joka voi aiheuttaa lapselle merkittäviä terveyshaittoja. Kolmanneksi olemme huolissamme sisäilmasta sairastavan lapsen vanhempien tuesta. Tällä hetkellä he jäävät usein yksin selviytymään arjesta, kun lapsi ei pystykään osallistumaan opetukseen tai varhaiskasvatukseen hänelle osoitetussa paikassa.

Keskeiset periaatteemme ohjelmaan mukaan lähtiessämme ovat seuraavat:

  1. Viranomaisten tulee ottaa sisäilmaoireista kertova lapsi tai vanhempi vakavasti. Oireilu ei poistu odottamalla, vähättelemällä oireita tai tulkitsemalla niitä psyykkisiksi. Huolestuttavan moni vanhempi kertoo kokeneensa vähättelyä hakiessaan apua lapselleen.
  2. Apua oireiluun on saatava nykyistä nopeammin. Tämä koskee terveydenhuollon palveluja, väistötiloihin siirtymistä ja tuettuja opetusjärjestelyjä, silloin kun lapsi joutuu esimerkiksi opiskelemaan kotona, oman ryhmänsä ulkopuolella.
  3. Julkisten tilojen sisäilmasta oireilevien lasten ja nuorten auttamiseen tulee luoda palvelumalli, joka takaa perheelle kussakin tilanteessa riittävän tuen. Perheitä lähellä olevista palveluista (esim. neuvola/perhekeskus tai kouluterveydenhuolto) tulisi voida ohjata sisäilmaoireisiin perehtyneen asiantuntijan luo.
  4. Oireilevat tarvitsevat apua ja tietoa, joka auttaa heitä selviytymään sairauden kanssa ja kuntoutumaan siitä. On tärkeää ymmärtää sisäilmasairauksien moninaisuus ja altistuksen katkaisemisen tarve.2
  5. Lasten ja nuorten koulupolku ei saa keskeytyä siksi, että koulun sisäilma aiheuttaa heille oireita. Oppimisen tukea on järjestettävä tarpeen mukaisesti. Opetusjärjestelyjen hoitamista ei voi erottaa lapsen terveydestä huolehtimisesta, vaan lapsen tilannetta on tarkasteltava kokonaisuutena.
  6. Suomessa väistötiloissa opiskeleminen on yleistä. YLEn selvityksen mukaan väistötiloissa opiskelee yli 40 000 lasta syksyllä 2018. Jos Terveet tilat 2028-ohjelman mukaisesti tiloja kunnostetaan, väistötiloissa opiskelevien lasten määrä tulee vähintäänkin säilymään ennallaan, mahdollisesti kasvamaan. Väistötilojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Niihin on päästävä nykyistä nopeammin. Lisäksi niihin siirryttäessä tulee pohtia pedagogisia ratkaisuja ja panostettava myönteisen kouluilmapiirin rakentamiseen myös poikkeusolosuhteissa. Moni koulu on tehnyt tässä asiassa hyvää työtä, mutta tilanne on luonnollisesti henkilöstölle vaativa. MLL ja Vanhempainliitto tukevat kouluja kouluilmapiirin kehittämisessä mm. vanhempainyhdistystoiminnan ja tukioppilastoiminnan avulla.

Ohjelman kohdassa 1.3.3. todetaan, että ohjelmassa ”kehitetään hoito- ja kuntoutusmenetelmiä ympäristöherkkyyden hoitoon sekä laaditaan tutkimusnäyttöön perustuva kansallinen hoitosuositus sisäympäristöön liittyvien toiminnallisten oireiden ja häiriöiden hoitoa ja kuntoutusta varten.” Korostamme, että näissä asioissa on tehtävä yhteistyötä sisäilmasta sairastuneiden kanssa. Heillä on tärkeää kokemusta siitä, miten sairaudet etenevät. Oireilua ei tule niputtaa toiminnallisiksi häiriöiksi tai nimittää ihmisten altistuksen katkaisemiseksi tekemiä ratkaisuja välttämiskäyttäytymiseksi. Kokemusasiantuntijoiden mukaan altistumisen katkaiseminen on osoittautunut merkitykselliseksi oireiden lähteen tunnistamisessa.

Kuten ohjelmaluonnoksessa todetaan, sisäilmaongelmiin liittyvä keskustelu on moninaista ja johtaa helposti ääriasetelmiin. Suomen Vanhempainliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ovat ohjelmassa mukana kommentoimassa sitä lasten ja perheiden näkökulmista. Luottamuksen rakentuminen edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua ja kokemusasiantuntijoiden mukanaoloa keskustelussa, myös sisäilmakyselyjen mittareita luodessa. Mittari ohjaa tuloksia, ja on vaarana, että ne yksipuolistuvat ja kapeutuvat esimerkiksi havaitsemaan toiminnallisia häiriöitä, ohi muiden moninaisten oire- ja sairastamiskokemusten. Jos näin käy, kattavan tutkimustiedon syntyminen voi viivästyä vuosikymmeniä. Samoin ammattilaisten koulutuksiin tarvitaan kokemusasiantuntijoiden ääntä.

Suomen Vanhempainliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto tekevät ohjelmassa mukana olemisen lisäksi muuta pitkäjänteistä, valtakunnallista vaikuttamistyötä. Otamme kantaa lapsia ja perheitä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, osallistumme erilaisten kehittämishankkeiden työryhmiin ja omassa toiminnassamme vaikutamme siihen, että lapset ja perheet tulevat kuulluiksi koulu- ja päiväkotiyhteisöissä myös niissä tilanteissa, kun rakennuksissa ilmenee epäilyksiä sisäilmaongelmista.

 

Helsingissä 27.9.2018

Ulla Siimes, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto ry
Milla Kalliomaa, pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Liisa Partio, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Jenni Helenius, nuorisotyön päällikkö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, sisäilmatyöryhmän pj, Suomen Vanhempainliitto