Lapsistrategia myötätuulessa

15.3.2018

Lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan 1991. Sopimuksessa turvatut oikeudet eivät toteudu itsestään. Niitä on toteutettava aktiivisesti kaikissa lasten ja nuorten kasvuympäristöissä ja heihin vaikuttavassa päätöksenteossa.  Sopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lasten oikeuksien sopimuksen tehokas täytäntöönpano edellyttää eri hallinnonalat ja -tasot ylittävää koordinointia ja strategiaa.

Lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huolenaan, ettei Suomella ole kattavaa toimintapolitiikkaa ja -suunnitelmaa lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa varten ja on suositellut Suomelle lapsistrategian laatimista. Lapsistrategiaan sisällytetään tavoitteita, joiden toteutumista seurataan. Lapsistrategiasta saadaan aineksia alakohtaisiin, kansallisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin strategioihin ja talousarvioihin.

Kansallisen lapsistrategian avulla voidaan myös luoda jatkumo nyt käynnissä olevalle lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalle (LAPE-ohjelma). LAPE-ohjelmassa kehitetään yhtenä keskeisenä osa-alueena lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksentekoon. Sote- ja maakuntauudistus korostaa entisestään lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvan kokonaistarkastelun merkitystä, kun lasten, nuorten ja perheiden palvelut jakautuvat kuntien ja maakuntien järjestämisvastuulle.

Jotta lapsistrategia kattaisi lapsuuden ja aikuisuuden tärkeän nivelvaiheen ja nivelvaiheiden tärkeät kehitysympäristöt, kuten toisen asteen koulutuksen, strategia olisi tärkeä ulottaa myös 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin, esimerkiksi alle 21 tai alle 24-vuotiaisiin. Lapsistrategiaan kirjattaisiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen tilannekuva sekä tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämisessä.  Kansallisen strategian pohjalta laadittaisiin tarvittavat kirjaukset maakunnallisiin ja kunnallisiin strategioihin ja suunnitelmiin. Esimerkiksi lapsivaikutusten arvioinnin järjestelmällinen käyttöönotto on tärkeä kirjata kansalliseen lapsistrategiaan ja sen pohjalta maakuntien ja kuntien strategioihin.

Lapsistrategia on viime aikoina saanut ilahduttavasti tuulta alleen. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhdyspintojen selvityshenkilöt esittävät raportissaan kansallisen lapsi- ja perhestrategian laatimista. Lapsiasiavaltuutettu korostaa eduskunnalle antamassaan kertomuksessa kansallisen lapsipolitiikan strategian tarvetta. Monet poliittiset päätöksentekijät ovat ottaneet kantaa lapsistrategian laatimisen puolesta.

Pidänkin todennäköisenä, että Suomeen saadaan lähivuosien aikana kansallinen lapsistrategia. Valmistelussa on tärkeä muistaa lapsistrategian oikeusperustaisuus. Lapsistrategia ei ole mikä tahansa poliittisen ja hallinnollisen päätöksenteon ohjausväline. Lapsistrategia on lasten ja nuorten ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien pitkäjänteisen ja järjestelmällisen toimeenpanon väline, jossa lapsen oikeuksien sopimuksella on keskeinen sija.

 

 Ladattavat materiaalit

 Aiheeseen liittyvät