Suomeen tarvitaan kansallinen lapsistrategia

22.11.2017

Mannerheimin Lastensuojeluliitto:
Suomeen tarvitaan kansallinen lapsistrategia

Lasten hyvinvointia turvaavat oikeudet eivät toteudu itsestään. Lapsen oikeuksien sopimusta ja muuta lasten hyvinvointia turvaavaa lainsäädäntöä on toteutettava joka päivä lasten arjessa ja heihin vaikuttavassa päätöksenteossa. Suomen täyttäessä sata vuotta olisi erinomainen ajankohta aloittaa kansallisen lapsistrategian valmistelu.

100-vuotisen itsenäisyyden aikana suomalaisen yhteiskunnan kehitys on ollut huima. Köyhästä ja hauraasta maasta on rakentunut vauras ja vakaa hyvinvointiyhteiskunta. Lapsiin ja nuoriin investoiminen on ollut Suomen menestyksen avaintekijöitä. Voimme olla aidosti ylpeitä Suomen neuvoloista, äitiyspak-kauksesta, varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta, oppilashuollosta, kirjastopalveluista ja monista muista lasten ja nuorten kannalta hyvistä asioista.

Suomen menestystarinan jatkuminen edellyttää lapsiystävällistä päätöksentekoa. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Lapsille hyvä Suomi on sitä kaikille. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, eriarvioitumiskehitys näkyy myös lasten ja nuorten keskuudessa. Esimerkiksi oppimistulokset ovat hei-kentyneet ja koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten syrjäytymisestä puhutaan paljon, mutta tarvit-tavaa tukea ja apua, jolla tilanne korjattaisiin ei useinkaan saa. Pienistä pulmista pääsee kasvamaan isoja ongelmia.

Lapsi-, nuoriso- ja perhetoimijat ovat lapsen oikeuksien päivän alla esittäneet kansallisen lapsistrategian laatimista. Jotta lasten ja nuorten asioita tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti, tarvitaan kansallinen lapsen-oikeusperustainen lapsistrategia. Strategia ohjaisi valtionhallinnon lisäksi myös kuntien ja maakuntien lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa ja toimintaa. Strategia sitouttaisi myös järjestöjä, yksityistä sek-toria ja muita toimijoita yhteisiin lapsen oikeuksien edistämisen tavoitteisiin.

Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää sopimusvaltiota ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin sopimuk-seen sisältyvien oikeuksien panemiseksi täytäntöön. Sopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen tehokas täytäntöönpano edellyttää selkeää, eri alat ylittävää koordinointia ja strategiaa. Jotta strategia olisi vaikuttava, se olisi hyväksyttävä hallinnon ylimmällä tasolla. Lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomi kehittää kattavan toi-mintasuunnitelman lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoon.

Suomella ei ole kansallista lapsistrategiaa ja lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanon koordinointi puuttuu. Valtioneuvoston sisällä ministeriöiden välinen yhteistyö lapsiasiassa on ollut heikkoa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma -kärkihanke (LAPE-ohjelma) on vahvistanut yhteistyötä erityisesti sosi-aali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön välillä. LAPE-ohjelma on kuitenkin määräai-kainen (vuoteen 2019 asti). Lasten ja nuorten oikeuksien edistämiselle ja turvaamiselle tarvitaan pysyvä koordinaatiorakenne, joka olisi mahdollista luoda kansallisella lapsistrategialla.

Sote- ja maakuntauudistus entisestään korostaa lapsiasioiden koordinaation tarvetta. Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano edellyttää koordinointia ministeriöiden välillä, keskushallinnon, alue- ja paikallistason välillä sekä hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

Lapsistrategiaan kirjattaisiin tavoitteet ja toimenpiteet lapsen oikeuksien sopimuksen ja muiden keskeisten lasten ja nuorten hyvinvointia turvaavien oikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Kansallisen lapsi-strategian pohjalta laadittaisiin tarvittavat kirjaukset maakuntastrategioihin ja kuntastrategioihin.

Strategian olisi perusteltua kattaa 0-17-vuotiaiden lasten lisäksi myös alle 21-vuotiaat nuoret aikuiset, jotta strategia kattaisi lapsuuden ja aikuisuuden nivelvaiheen ja sen tärkeät kehitysympäristöt (kuten toisen asteen koulutuksen).

Lapsistrategia olisi hyvä väline nostaa lapset ja nuoret heitä koskevan ja heitä vaikuttavan päätöksenteon keskiöön. Lapsistrategialla voitaisiin edistää lasten ja nuorten kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Strategialla voitaisiin myös vakiinnuttaa lapsivaikutusten arviointi osaksi valtiovallan, kuntien ja maakuntien toimintaa.

Hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittovaltuustossa 22.11.2017