Nuorten itsenäisyysjulistus 15.11.2017

17.11.2017

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomen koululuokkia kutsuttiin tekemään Suomelle uusi itsenäisyysjulistus eli visio Suomen ja suomalaisten seuraavasta sadasta vuodesta.
Kilpailun voitti Kuopion lyseon lukion tiimi Olli KaksonenRasmus KeinänenSanteri Leinonen ja Antti Rossinen.

Nuorten uusi itsenäisyysjulistus allekirjoitetaan Valtioneuvoston linnassa 4. joulukuuta 2017. Uudesta itsenäisyysjulistuksesta tehdään kaksi allekirjoitettua suomenkielistä kopiota. Toinen suljetaan Kuopion 100+100 -aikakapseliin 8. joulukuuta. Kapseli avataan 4.12.2117. Voittajan valinneen valtakunnallisen raadin puheenjohtajana toimi Tasavallan Presidentin puoliso Rouva Jenni Haukio.

Nuorten itsenäisyysjulistus:

Suomalaiset!

Finländare!

The people of Finland!

Suopmelaččat!

Suomen Eduskunta julistautui 15. marraskuuta 1917 korkeimman valtiovallan haltijaksi. Siitä lähtien olemme tehneet työtä valtiomme kehittämiseksi ja suomalaisten elinolojen parantamiseksi. Olemme kehittyneet sadassa vuodessa huimasti, eikä pysähtymisen hetki ole tässä. Meidän on kehityttävä, ylitettävä odotuksia, ratkaistava ongelmia ja muututtava maailman mukana.

Jokainen voi vaikuttaa Suomen ja suomalaisuuden tulevaisuuteen ja nyt on tullut aika ponnistaa kaikki voimamme kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, *jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut. * katkelma alkuperäisestä itsenäisyysjulistuksesta 4.12.1917

Kulttuurin Suomi

Suomalaisuuden määrittelevät suomalaiset itse. Kuka tahansa voi olla suomalainen ja tulevaisuuden suomalaisuus on yhdessä rakennettu, perinteitä ja uusia tuulia ja kansalaisia yhdistävä asia, jonka piiriin mahtuu jokainen niin halutessaan.

Tasa-arvoinen Suomi

Suomessa ihmisiä kohdellaan henkilöinä, ei jonkin sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen edustajina. Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa unelmiaan ja rakentaa yhdessä tulevaisuutta. Kenenkään ei tarvitse pelätä tai olla yksinäinen.

Kielellisesti moninainen Suomi

Kansalliskielemme suomi ja ruotsi, vähemmistökieliämme unohtamatta, ovat kauniita ja niitä tulee vaalia. Toisaalta tulevaisuuden maailmassa emme pärjää omaan kuoreemme sulkeutumalla. Meidän pitää arvostaa ja kehittää myös muiden kielten osaamista maassamme ja muualla. Emme voi onnistua tavoitteissamme ja luoda tulevaisuuden Suomea, jos emme ymmärrä muita eikä meitä ymmärretä.

Pohjoismainen Suomi

Muuttuvassa maailmassa ei pärjää ilman ystäviä. Pohjoismaat ovat lähimpiä ja ajatusmaailmaamme vastaavimpia kumppanimaitamme. Olemme luoneet paljon yhdessä, luokaamme siis vastaisuudessakin uutta hyvää tillsammans.

Suomi ja maailma

Rauhallinen ja hyvinvoiva maailma on edellytys rauhalliselle ja hyvinvoivalle Suomelle. Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Koska perusasiat ovat maassamme jo nyt erinomaisesti, on meidän autettava ihmisiä, joilla asiat ovat huonommin. Suomen pitää näyttää maailmalle mallia tasa-arvossa, demokratiassa ja onnellisuudessa.

Tutkiva Suomi

Koulutus on avain kehitykseen, kasvuun ja kanssakäymiseen niin Suomessa kuin globaalistikin. Koulutusjärjestelmämme on maailman parhaita, ja tutkimuksemme huippuluokkaa. Emme saa kuitenkaan tuudittautua asioiden vallitsevaan tilaan, vaan meidän on kehitettävä koulutustamme ja tutkimustamme vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeisiin.

Kestävä Suomi

Maailma ei ole vain meidän. Kaikilla, myös tulevilla sukupolvilla, on oikeus puhtaaseen ympäristöön. Suomea ei ole ilman maapalloa, joten Suomen on huolehdittava myös planeettamme tulevaisuudesta.

Tällaisen Suomen voimme luoda, jos teemme sen yhdessä.